Hyvää suomen kielen päivää!

Meneillään on Lukuviikko, ja tänään liputetaan suomen kielelle ja Mikael Agricolalle. Suomen kielen ja kirjallisuuden eli tuttavallisemmin äidinkielen kursseilla lukiolaiset mm. kirjoittavat tekstejä. Tässä Karjaan lukion opiskelijan subjektiivinen essee vaikeuksien selättämisestä – lukuiloa!


Vaikeudet eivät ole mörköjä

Olen ollut aina vaikeuksien selättäjä. En tiedä, olisinko edes lukiossa, jos en olisi koskaan kokenut vaikeuksia ja päässyt niistä yli, ja tämä pätee myös moniin muihin. Vaikeudet muokkaavat ihmistä aina johonkin suuntaan, mutta vielä enemmän muutosta tapahtuu, jos oppii ja ymmärtää niistä jotain uutta.

Suhteellisen lyhyen ja vivahteikkaan elämäni aikana olen kokenut vaikeuksia, jotka ovat olleet jopa yllättäviä ja tuntuneet täysin ylitsepääsemättömiltä. Suurin osa niistä on liittynyt koulunkäyntiin. Ensimmäinen tällainen muisto oli kielikylpypäiväkotini, jossa toinen kieli suomen lisäksi oli mikäs muukaan kuin aina niin ihana ruotsi. En piitannut ruotsin oppimisesta, vaan puhuin ylpeästi ja jopa karskisti suomea. Muistan, että opettajat päiväkodissa olivat suivaantuneita, kun en osannut edes ruotsin alkeita. Sama meno jatkui myös alakoulussa, jossa ruotsi tuli yhä keskeisemmäksi kieleksi. En kokenut ruotsin kielen oppimista yksinkertaisesti tärkeänä. Vanhempani päättivät, että minut vaihdetaan kokonaan suomenkieliseen alakouluun. Tulokset näkyivät: keskiarvoni nousi ja viihdyin yhä paremmin ja paremmin koulussa. Olen miettinyt jälkeenpäin, mitä olisi tapahtunut, jos vanhempani eivät olisi siirtäneet minua toiseen kouluun. 

Aiheena vaikeudet ovat sangen vanhaa perua. Jo 2000 vuotta vanhassa, maailman myydyimmässä kirjassa, Raamatussa, ihmisten vaikeudet ovat keskeinen teema. Luukkaan evankeliumin luvun seitsemän kertomus syntisestä naisesta kuvaa mielestäni hyvin myös tämän päivän ihmisten elämää. Siinä halveksittu ja leimattu nainen, ilmeisesti prostituoitu, tuli seuraamaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa juhla-ateriaa, jonka eräs synagogan mahtimies oli järjestänyt. Myös Jeesus oli paikalla, mutta häntä ei Simon-niminen isäntä huomioinut, vaan pyrki nolaamaan Jeesuksen. Jeesus joutuikin ikävään paikkaan: kaikki tuijottivat ja mulkoilivat häntä. Tästä kuitenkin alkoi shokeeraava tapahtumasarja, jossa prostituoitu asettui Jeesuksen jalkojen juureen, vaikka häntä pidettiinkin syntisenä henkilönä, johon ei saanut koskea, eikä hän saanut koskea myös muihinkaan. Nainen itki vuolaasti, avasi hiuksensa ja kuivasi niillä Jeesuksen jalat. Tämän jälkeen hän voiteli jalat tuoksuöljyllä. Tämä oli normaali toimenpide, jonka suorittaa yleensä itse isäntä. Tätä ei kuitenkaan tehty Jeesukselle, koska häntä halveksuttiin. 

Mielestäni tämä Jeesuksen aikainen kertomus kuvastaa myös sitä, että vaikeuksiin voi tulla myös ratkaisuja, joita ei itse kuvittelisi tapahtuvan. Myös minun kohdallani vaikeuksiin on tullut outoja ratkaisuja, samalla tavalla kuin kertomuksessa. Muistan, kun matematiikka alkoi tökkimään heti ruotsin jälkeen. En vain käsittänyt sitä, teoriat ja laskusäännöt menivät tylysti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Äitini ehdotti, että jos kävisin aina silloin tällöin matematiikan tukiopetuksessa. Ajatus kammotti minua. Erityisesti minua häiritsi ajatus siitä, jos luokkatoverini saisivat tietää, että käyn tukiopetuksessa. Se kuitenkin kannatti, sillä matematiikan numeroni nousivat ainakin numerolla. 

Jos tarkastelen aikaisemmin mainitsemiani vaikeuksia, huomaan niiden olleen usein jokseenkin mitättömiä. Suuret vaikeudet elämässä liittyvät yleensä ihmissuhteisiin – ainakin oman, subjektiivisen arvioni mukaan. Vaikeudet ihmissuhteissa, joita minäkin olen kokenut, ovat vaikeammin korjattavia kuin esimerkiksi huonosti menneet kokeet. Kokeet pystyy aina uusimaan, kun taas huonosti menneitä ihmissuhteita ei.

Huomasin tämän noin 13-vuotiaana, kun siirryin ala-asteelta yläkouluun, jossa oli samoja vanhoja kielikylpyoppilaita, joihin olin tutustunut oltuani kaksi ensimmäistä lukuvuotta samassa koulussa. Kontaktin saaminen heihin oli kuitenkin vaikeaa, ja pelkäsin lähestyä heitä. En tiennyt, mitä minun pitäisi edes sanoa. Kaikki tuntui jotenkin niin jähmettyneeltä ja etäiseltä, mikä oli sinällään ymmärrettävää, sillä emme olleet pitäneet oikein mitään yhteyttä neljään-viiteen vuoteen. Tutustuin kuitenkin sattumalta kotitalouden tunnilla erääseen kielikylpykoulun oppilaaseen. Huomasin, että kaikki se latautunut pelko vain karisi pois, ja pystyin juttelemaan hänen kanssaan. 

Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kuvakirja kuvaa mielestäni edellistä tilannetta hyvin, vaikka siinä ei kuvata ihmisiä. Siinä pienessä talossa asuva Nyyti pelkää talon ulkopuolella asuvia mörköjä ja hemuleita. Nyyti lähtee kuitenkin matkaan, mutta on kuitenkin koko matkan yksin. Hän löytää matkan varrelta pullopostin, jonka on kirjoittanut eräs Tuittu. Nyyti lähtee etsimään Tuittua, vaikka hän joutuukin menemään läpi pelottavan ja mörköjä kuhisevan metsän. Pian Nyyti onkin kasvokkain Mörön kanssa, jonka takana on Tuittu. Nyyti ei kuitenkaan peräänny, vaan puraisee Möröä hännästä, ja Mörkö säikähtää ja pakenee paikalta. Nyyti osoittaa mielestäni hienoa rohkeutta. Hän on valmis kohtaamaan Mörön, vaikka seuraukset voivat olla mitä tahansa. 

Samalla tavalla kuin Nyyti, minäkin kohtasin vanhan koulututun. Olin aluksi jännittynyt ja peloissani enkä uskonut itseeni. Pystyin kuitenkin kokoamaan itseni ja ymmärsin, ettei minulla ollut mitään hävittävää – päinvastoin, vain voitettavaa. Mielestäni tuo periaate sopii myös muihinkin vaikeuksiin. Aina pitää yrittää, vaikka se tuntuisi vastenmieliseltä, turhalta ja jopa kiusalliselta. Voitin sen kammottavan Mörön!

Yhteishaku jatkuu yhä!

Pandemian vuoksi yhteishaun määräaikaa on jatkettu 7.4.2021 saakka, joten vielä ehtii hakea toiselle asteelle lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Opetushallituksen tiedote yhteishausta on täällä.

Hae Karjaan lukioon!

Mitä opiskella lukiossa? Valintakortin kevään 2021 yhdeksäsluokkalaiselle löydät Lomakkeet ja linkit -sivulta. Karjaan lukion keskiarvoraja on 7,0.

2020-02-13 Ryhmäkuva

Abit lähtivät tyylillä penkkaripäivänään 2020.

Maantiedettä Raaseporissa – Åminneforsin ”hyötykäyttökenttä”

Maantieteen geomedian kurssilla (GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta) kurssilaiset tekevät joko tutkielman tai projektin alueesta tai maantieteellisestä ilmiöstä. Abiturientti Pessi Kyander dokumentoi Raaseporissa sijaitsevan Åminneforsin hyötykäyttökentän ympäristöä. Video on hänen kurssityönsä tammikuulta 2021.

Katso lyhytdokumentti Åminneforsin ”hyötykäyttökenttä” (7 min) YouTubesta!

Abien huoltajailta 20.1.2021

Kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoiden huoltajille/vanhemmille järjestetään Abien huoltajailta keskiviikkona 20.1.2021 klo 18-19 etänä.

Tapaamisessa käydään läpi abiturienttien aikataulu, jossa näkyvät mm. ylioppilaskirjoituksiin valmistavat preliminäärikokeet, lukuloma ja itse ylioppilaskoepäivät sekä määräpäivät, joihin mennessä kirjoitettavat aineet ja lukion oppimäärän on oltava valmis. Tulosten selviäminen ja lakkiaiset ovat myös mukana listalla. Aikataulun lisäksi esitellään korkeakouluhakua. Aikaa varataan myös kysymyksille ja keskustelulle.

Karjaan lukiosta huoltajailtaan osallistuvat rehtori, opinto-ohjaaja ja abien ryhmänohjaajat. Tilaisuus toteutetaan etänä Google Meetissä, jonka käyttäminen ei vaadi kirjautumista. Linkki Meetiin lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla vasta 10-15 min ennen tilaisuuden alkua.

Abin huoltaja/vanhempi, osallistuaksesi täytä tämä ilmoittautumislomake. Ilmoittautuminen päättyy ma 18.1. klo 8. Tervetuloa mukaan! 

Lisätietoja
rehtori Sanna Laitila
p. 044 744 6681
sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@raasepori.fi

Ykkösten jouluaistimuksia ja rehtorin joulutervehdys

Musiikin ja kuvataiteen ykköskurssilaiset loivat videon ”Ykkösten jouluaistimuksia”. Tekijät ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Video on nähtävillä YouTubessa lukuvuoden loppuun asti (kesäkuu 2021).

Karjaan lukion joululoma alkaa perjantaina 18.12.2020 klo 10.45. Etäopetuksen vuoksi yhteistä joulujuhlaa ei pidetä. Kevätlukukausi alkaa torstaina 7.1.2021 lähiopetuksessa lukujärjestyksen mukaisesti.